Kampin Laulun ääni ei o ennellänsä

Kamarikuoro Kampin Laulun kevät 2014 huipentuu loikkaan kansanmusiikin puolelle. Kuoro musisoi Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran juhlasalissa maineikkaan kansanmuusikon ja runolaulajan Ilona Korhosen kanssa.

Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran juhlasali, Hallituskatu 1, Helsinki

to 15.5. klo 18.30 ja 20.30

Laulu Ilona Korhonen - johtaa Kari Turunen

Liput 20/15e, ennakkoon kuorolaisilta sekä puoli tuntia ennen esityksiä ovelta

 

********

Luvassa ei ole polskaa pirtanauhat päässä, vaan raikasta ilmaisua 2010-luvun hengessä. Kuoron johtaja Kari Turunen:

”Kansanmusiikkia on käsitelty viimeisenä kolmena vuosikymmenenä todella hyvin. On unohdettu konservointi, keskitytty ymmärtämään lähtökohdat ja sitten modernisoitu rohkeasti. On syntynyt uusi, elävä kansanmusiikin perinne, josta on irronnut paljon iloa Värttinästä kurkkulauluun. Tekstit ovat hienoja, eläviä ja elämänmakuisia.

Tässä yhteistyössä on kyse kuoron ja kansanmuusikon kohtaamisesta, johon molemmat tuovat oman ammattitaitonsa. Emme pyri muuttumaan kansanmusiikkikuoroksi, vaan lähestymme tätä musiikkia oman osaamisemme kautta. Idea on tehdä elävää musiikkia, ei matkia kansanmusiikkisointi-ihannetta.

Konsertissa lyövät kättä Einojuhani Rautavaaran kesäiset kuoroteokset, Ilona Korhosen runolaulut sekä Veljo Tormisin, Jaakko Mäntyjärven ja Teemu Tommolan kansanmusiikkiteokset.

Kaikilla konsertin säveltäjillä on läheinen suhde Kampin Lauluun. Ilona Korhonen lauloi kuoron kakkosaltossa 1990-luvulla; Teemu Tommola ja Jaakko Mäntyjärvi ovat kuoron nykyisiä laulajia. Einojuhani Rautavaaran teokset ovat kuuluneet olennaisesti Kampin Laulun ohjelmistoon kuoron 24-vuotisen historian ajan. Teoksia on levytetty, ja syksyllä 2008 kuoro järjesti Rautavaaran 80-vuotisjuhlakonsertin. Myös Tormisin teokset ovat kuuluneet kuoron repertuaariin. Ilona Korhonen:

"Kampin Laulu on niin iskukykyinen joukko, että heidän äänellään kukoistaa niin kansanmusiikillinen ajattelu siinä missä taidemusiikkikin. En mielelläni lajittele musiikkia eri genrein pilttuisiin, mutta vapaus, improvisatorisuus ja omakohtaisuus, ihmisen omista tunnoista ja haluista lähtevä musisointi, ovat kansanmusiikille ominaisia piirteitä. Tässä konsertissa Kampin Laulu on ottanut yhden askelen tiukan nuottimusiikin karsinan ulkopuolelle, vapaaseen muunteluun ja heterofoniaankin. On vaikeaa uskaltaa pöhäyttää ylläyttäen ja suunnittelematta ilmoille muu ääni kuin nuotissa lukee, ilman että se tuntuu ja jopa kuulostaa väärältä ääneltä. Mutta nyt niin voi tehdä!"

Teemu Tommolan Kuhun pannen nuoret noiat? esitetään konsertissa ensimmäistä kertaa. Näin Tommola kantaesityksestään:

”Kampin Laulun tähän konserttiin tilaama ’Kuhun pannen nuoret noiat?’ on toistaiseksi ainoa kansanmusiikkipohjainen sävellykseni. Tehtävänanto oli harvinaisen tarkkaan rajattu: Ilona Korhonen ehdotti muutamaa paimenaiheista runoa, ja konserttikokonaisuuden eheys edellytti melko perinteistä otetta kansanmusiikillisuuteen. Melodia-ainekseksi löytyi jännittävästi ontuva vepsäläinen sävelmä.

Tekstiksi valitsin Larin Parasken laulaman tarinan paimenpojasta, joka huomaa noitien tekevän taikojaan karjan tuhoksi. Ensi järkytyksestä selvittyään poika laulaa noidat suohon. Tarinaa syventämään poimin toisesta Parasken runosta kaksi keskenään täysin vastakkaista katkelmaa: rukouksen (mieskuoron koraali) ja kirouksen (toistensa päälle mutisevat solistit). Nämä tekstit näyttäytyvät teoksessa paimenpojan sisäisenä puheena, ikään kuin kahtena erilaisena selviytymisstrategiana painajaismaisessa tilanteessa. Onnellista loppua ennakoi kuitenkin naisäänten pop-henkinen, kepeä rallattelu.