31.3.2010: 20-vuotiaan Kampin Laulun kevätkonsertissa säveliä Neitsyt Mariasta

Kamarikuoro Kampin Laulu esittää juhlavuotensa kevätkonsertissa 24.4. Neitsyt Marian innoittamiin teksteihin tehtyä musiikkia. Lukemattomista sävelletyistä Marian ylistysvirsistä kuullaan Einojuhani Rautavaaran upea Magnificat. Toisena liturgisena esimerkkinä kuoro esittää minimalismissaan meditaatiomaisia Arvo Pärtin magnificat-antifoneja. Johannes Brahmsin Marienlieder-sarjassa Maria-kultti taas sekoittuu viehättävästi maalliseen saksalaiskansalliseen kuvakieleen ja melodiikkaan.
 
Juhlavuoden kunniaksi kuoro myös kantaesittää johtajansa Eric-Olof Söderströmin pienoismessun ja kunnioittaa muusikoiden suojeluspyhimystä Ceciliaa Benjamin Brittenin raikkain sävelin.


Jos usko ja kirkko ovat innoittaneet ihmiskunnan suurimpiin arkkitehtuurisiin saavutuksiinsa, myös monet musiikin historian kauneimmista teoksista kumpuavat kristillisestä kulttuuristamme. Jumalanpalvelusmenojen musiikki vakiintui teosmuotoon, jota messuksi kutsutaan ja jolle myös nykysäveltäjät edelleen antavat oman asunsa, viimeisimpänä Suomesta kanttori ja kuoronjohtaja Söderström.

Marian kiitosvirsi on yksi eniten sävelletyistä Raamatun kohdista ja kristillisen liturgian kappaleista. Rautavaara on antanut sille omanlaisensa muodon, jossa yhdistyy moderneja piirteitä perinteiseen laululliseen linjaan ja polyharmonisiin sointukulkuihin. Pärtiltä kuultava Sieben Magnificat-Antiphons on sävelletty ehtoopalveluksen kantikumiin – ja nimenomaan Marian kiitosvirteen - liittyviksi johtosäkeiksi. Siinä sävel korostaa kunkin osan tunnelmaa, sävelkorkeuden muutokset vastaavat tekstin painotuksia muodostaen huolellisesti rakennetun tonaalisen kokonaisuuden.

Jumalan äiti on erottamaton osa kirkollista liturgiaa mutta sekoittuu ylivertaisuudessaan kristillisen aiheiden joukossa usein myös maallisiin tarinoihin. Tästä esimerkkinä kuullaan romantiikan ajan säveltäjän Brahmsin laulusarja, jossa Maria kulkee saksalaisessa maisemassa ja särkee lautturin sydämen. Musiikillisesti laulut viittaavat kansanmusiikkiin tyypillisine sointukulkuineen ja säkeistölaulu-muotoineen.

Pyhistä naisista Cecilia oli luonnollinen aihe englantilaiselle Benjamin Brittenille, joka oli syntynyt pyhimykselle omistettuna päivänä. Hymn to Saint Cecilia alkaa tarttuvalla melodialla, joka toistuu kertosäkeen tavoin teoksessa, jossa yhdistyvät musiikin keveys ja raikkaus W. H. Audenin runon hillittyyn intensiteettin. Kampin Laulu laulaa oodin kaikkien muusikoiden muusalle, rukouksen heidän suojeluspyhimykselleen.

"Pyhät naiset vaikuttavat kaikkeen olemassaolevaan, mitään ei olisi ilman heitä. Osoittakaamme heille heidän ansaitsemansa kunnioitus", kommentoi kuoronjohtaja Söderström konsertin teemaa.